tiistai 25. huhtikuuta 2017

V### hammas ja heipat liilalle!


Toukokuu kurkkii jo nurkan takaa. Itellä ens viikosta tulee paras hetkeen, pääsen viettämään lähes kokonaisen viikon kotona Espoossa <3 Viikko pitää vielä malttaa.

Sen sijaan fiilistä latistaa kipeytynyt suu. Mulla piti hammaslääkärin mukaan olla jo KAIKKI viisaudenhampaat, kunnes viikko/pari sitten tunsin, että jotain kummaa siellä ylähampaiden "takana" on. Leikin hammaslääkäriä ja laskin hampaani ja pirhana, eihän mulla ole yhtäkään viisaudenhammasta, lukuunottamatta sitä perkelettä, joka puoliks tuolla roikkuu. En tiedä missä mömmöissä se lekuri on ollut, ku se vielä "pinnoitti" jollain fluorilla mun olemattomia viisaudenhampaita kun ne oli tullut niin nuorena. No nyt se perkele on kipeyttäny mun koko ikenen ja leuka on jäykkä. Luin kyllä netistä, että monella on ollut semmosta ja se menee ohi mitä enemmä uusi hammas puhkeaa esiin, mutta sanonpa vaan, että jos tämä tässä jatkuu ni kaipa mun on pakko testata saaren hammaslääkäripalveluita.




Liila on nyt veks. Pari kuukautta jaksoin takavauhtiraitaa katella ja sitten paloi käpy. Hankasin shampoolla ja ajaxilla (tiskiaineella) ja sain kulutettua siitä epämääräsen homeitiö takaletin. Sitte astu järeet aseet eli Herman's amazingin bleach kit ja sillä räjähti viimeset. Tai no luonnonvalossa paistoi läpi jotain epämäärästä sinertävää mutta ihan sama. Sitte Crazy colorin Pinkissimo ja Peachy Coral laimennettuna läjällä hoitoainetta ja voila.





Ihan lutunen prinsessaoksennuspehko.

Värkit tilasin Cybershopista, samalla tuli myös ruskeet circle-piilarit (ks. tokan kollaasin kolmas kuva). Ai että, en ole circlejä käyttänyt kahteen vuoteen ja eka linssien paikalleen laitto ei mennyt niin kuin strömssöössä. Edellee silmät reagoi aika äkäseen niihin, ne tuntuu kuivilta kuin sahara ja saan pitkästä käytöstä vielä päänsärkyä.

Mutta nyt taidan pistää maate a.k.a siirtyä päikkäreille.






keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Koiruuksia

 Heti alkuun, olkaa hyvät, pari kuvaa Lunasta (ja maisemista) eräänä sumuisena iltana:













Pakko todeta, että onhan tämä nätti paikka asua. On vaan jotenkin creepylla tavalla liian hiljainen iltaisin kun siinä arkipäivänä klo 22 jälkeen on jo niin hiljasta, että kuulee lähestulkoon oman sydämen sykkeensäkkin.

Lunasta nyt vielä sen verran, että ollaan jouduttu laittaa koulutusmoodi uudestaan päälle, kun neidin räksytys toisille koirille alkaa olla jo sitä luokkaa, että koko pitäjä raikaa. Aika ohraisesti on lähtenyt alkuun, mutta on lähes tulkoon oppinut sen, että käskystä istutaan oli tilanne sitten mikä tahansa. Kasvattaja neuvoi ottamaan esim. ruokaa mukaan lenkille, jolla sitten kiinnitetään Lunan huomio pois toisesta koirasta, mutta sen verran kova vouhottaja tuo koiruus on, että vaikka palvikinkkusiivua heilutteli nenän edessä niin ei mitään reagointia kinkkuun vaan siihen nimenomaan vastaantulijaan, oh well. 










Tukan suhteen elämä on nyt ristiriitaista. Haluaisin niin kokopinkin takaisin, vaaleampana ja koralliseen vivahtavana kiitos. Haluan myös tavallaan vaan pitää pinkki/liila yhdistelmän ja tavallaan haluaisin liilaksi koko tukan joka on kaikista ideoista huonoin.. katsellaan sitä sitten.